Älkää käsittäkö väärin. Suomessa ei odota mitään kauheaa ja tokihan sitä kaipaa läheisiään ja niin edelleen, mutta kun on juuri nuuhkinut Kalifornian meri-ilmaa ja kävellyt aina vaan uteliaana vielä yhden korttelin eteenpäin nähdäkseen mitä siellä on, ei kotinurkkien tuijottelu oikein jaksa innostaa. Mutta mentävä on.
Aloitin tämän kirjoituksen Tukholman Arlandan kentältä ja viimeistelen työn mukavasti kotisohvalta. Miten se reissu sitten sujui ja mikä oli parasta?
8444. Melko tarkasti noin monta kilometriä tuli ajettua pitkin ja poikin Yhdysvaltoja. Vertailun vuoksi Hangosta Utsjoelle on 1157 km ja Helsingistä New Yorkiin matkaa kertyy lentäen 6614 kilometriä. Jos ajateltaisiin keskinopeudeksi vaikka hulppea 100km/h, niin lyhyellä matikalla pelkkään ajamiseen meni vajaa 85 tuntia. Eli ainakin saimme paljon ajokokemusta! Ehkä hienoimpana juttuna oli kuitenkin mahdollisuus kokea läpileikkaus suuresta maasta. Siinä missä rannikolla on ruuhkaa ja suurkaupunkeja löytyy keskemmältä laajoja preerioita, joilla ei juuri liikettä näy. Eroja löytyy myös ihmisistä. Suomessa usein unohdetaan, että jenkeistä tai USA:sta puhuminen on vähän sama kuin puhuisi Euroopasta tai eurooppalaisista - yleistäminen on siis melko turhaa. Yhdistävänä tekijänä ihmisissä oli kuitenkin kohteliaisuus ja ystävällisyys. Ja kyse ei mielestäni ole teennäisyydestä, vaan enemmänkin tapakasvatuksesta. Ehkäpä Suomessakin voisi hymyillä enemmän, kysyä kuulumisia ja pyrkiä tekemään hyvän vaikutuksen.
Muutama yksittäinen kohde jäi mieleen ylitse muiden. Chicago ihan jo kaiken sen taiteen, kauniiden rakennusten ja hulppeiden järvimaisemien takia. Suosittelen ehdottomasti harkitsemaan Chicagoa jopa New Yorkin rinnalla varsinkin jos haetaan jenkkilästä kohdetta pitkälle viikonlopulle. Kohteeseen löytyy hyviä lentoja ja tekemistä riittää jokaiselle.
Toinen mainitsemisen arvoinen asia on Tennesseen ja Mississipin ruoka. Ei herranjumala kuinka hyvää voi BBQ olla! Tuli syötyä todella paljon savun makuista ja viimeisen päälle kypsytettyä lihaa. Ihan must-juttu, jos satut noihin maisemiin. Ei siltä kyllä voi välttyäkään. Ruoka on yleisestikin iso juttu Amerikassa. Kaikenlaista sapuskaa löytyy ja mm. burgereista sekä meksikolaisen keittiön antimista pääsee nauttimaan siinä määrin, ettei se Amarillon peruskäntty paljoa houkuta.
Luonto nousee väistämättä mieleen, kun miettii niitä parhaita asioita. Jotenkin muuten tuntuu, että ne hienoimmat jutut on usein kaikkein halvimpia. Jenkeissähän luonnonpuistot yms. on pidetty viimeisen päälle siisteinä, edullisina ja helposti saavutettavina. Esim. Grand Canyon maksaa 25 taalaa per auto ja autolla pääsee melkein kanjonin reunalle parkkiin. Vessat, kahvilat, infokeskukset, museot ja tietenkin matkamuistomyymälät ovat koko ajan lähellä. Sama juttu Niagaran putousten kanssa. Jotenkin ihan älytöntä, että pikkurahalla ja pienellä viitsimisellä näkee asioita, joita ei oikein voi sanoin kuvailla tai rajallisella valokuvausosaamisella ikuistaa.
Shoppailu. No joo, pitäähän siitäkin puhua, varsinkin kun on myönnettävä matkalaukkujen täyttyneen liiankin tehokkaasti. En ole ostoksilla käymisen suhteen kovinkaan innokas, mutta jos kerran kahteen vuoteen voi hakea kaapit täyteen outletista niin homma toimii hyvin. On se älytöntä, miten halvalla merkkituotteita saa esim. Woodbury Commonin ja Jersey Gardensin outleteistä. Pakko vielä tässä yhteydessä mainita San Franciscosta löytyvä Conversen lippulaivamyymälä. Todella hieno kauppa, josta löytyy erikoisempia ja kaikkein uusimpia malleja sekä mahdollisuus kenkien customointiin. Hinnat ovat lähes outlettien tasolla, eli perus Chuckin allstarssit liikkuvat $40-$60 hintaluokassa. Meille tuolta tarttui mukaan maailman cooleimmat kumpparit.
Lähes jokaisessa paikassa oli omat hyvät puolensa, mutta kokonaisuutena Kalifornia ja erityisesti sen pohjoisemmat osat osoittautuivat jälleen kaikkein kotoisimmiksi. Esimerkiksi San Franciscossa paketti on vaan ilmastosta lähtien hyvin kasassa. Maan keskiosissa tai oikeastaan St. Louis-Albuquorque välillä ei Santa Fe:tä ja New Mexicon maisemia lukuun ottamatta oikein ollut mitään mieleenpainuvaa. Tai no Nashvillen ja Memphisin baarikadut, Graceland sekä biisonit kyllä jäivät tajuntaan.
Yhtenä hienona kokemuksena kerron vielä Route 66:n päätepisteestä. Tie päättyy Santa Monican laiturille (Santa Monica Pier) ja siellä sijaitsee Route 66 - end of the trail- kyltti. Oli jokseenkin unohtumaton kokemus kävellä kyltille ja läppäistä siihen ylävitoset, kun oli ensin ajanut maan halki. Tuli samaan aikaan hilpeä ja tyhjä olo.
Mikä sitten jäi harmittamaan? Tietysti se, että käytettävissä ei ollut enempää aikaa ja rahaa. Uskoisin, että toinen kuukausi olisi mennyt mukavasti vaikkapa Coloradoon, eteläiseen Kaliforniaan ja Oregoniin tutustuessa. Boston ja Florida pitäisi myös tsekata. Samoin vuokra-auton, netin ja San Franciscon majoituksen kanssa sattuneet vastoinkäymiset kiristivät hetkittäin hermoja.
Autojahan meillä oli tosiaan alkutaipaleella kaikkiaan kolme. Ensimmäistä Chevrolet Malibua ei oltu siivottu ja se oli suorastaan saastaisessa kunnossa. Kokonaisuuden viimeisteli ilmastoinnin syövereistä leijaillut oluen haju. Auto meni vaihtoon Buffalossa ja parin tunnin säädön jälkeen alle löytyi Dodge Avenger. Noh, tästä puuttui tietullien kanssa käytettävä maksusysteemi, josta olimme jo aiemman auton yhteydessä maksaneet. Vaihdoimme autoa kolmannen kerran Clevelandissä ja saimme avaimet Chevrolet Impala Lt:n. Tuo reilu viisimetrinen 3,6 litran V6:lla varustettu kilometrinnielijä palveli meitä loistavasti. Sattumalta saimme Vegasista vielä uuden samanlaisen, kun vuokrasimme auton viimeiselle etapille. En ostaisi moista laivaa Suomessa, mutta jenkkien osin huonokuntoisille teille ja pitkille maantiesiirtymille kyseessä oli hyvä ja turvallinen valinta. Toki Mustang olisi ollut mieluisin biili, mutta ei sellaista hennonut kahdestaan vuokrata yli kahdeksi viikoksi. Vuokraamona toimi muuten Hertz ja sinällään hyvästä asiakaspalvelusta sekä todella nopeasta vuokraussysteemistä huolimatta kokemuksesta jäi aika huono maku. Jos vielä vuokraan Hertziltä, niin haen kyllä auton lentokentältä tai jostain Hertzin omasta isosta pisteestä, en yrittäjävetoisesta autotallitoimistosta.
Netti toimi koko reissun hyvin. Ostin meille liikkuvan prepaid-laajakaistan reitittimellä, eli Verizonin 4G/LTE Jetpackin. Yhteys toimi vuoristoja ja autiomaiden keskustoja lukuun ottamatta mallikkaasti. Hintaa kertyi noin 140 taalaa sisältäen 10GB dataa ja reitittimen omaksi. Kuulostaa toki suomalaisittain kovalta, mutta Verizonin verkko on kirkkaasti USA:n kattavin ja hyvästä yhteydestä kannattaa mielestäni maksaakin. Saatiin samalla tehokkuutta nähtävyyksien, hotellien ja ruokapaikkojen etsintään. Verizonin työntekijöiden mukaan heidän sim-korttinsa eivät toimi eurooppalaisissa laitteissa, joten tästä syystä päädyimme ostamaan tuon reitittimen ja jakamaan sen avulla netin kännyköihin ja tablettiin. Onpahan samalla reititin sitten seuraavillekin ameriiiikan reissuille! Miinusta tulee ainoastaan siitä, että kun jouduimme seurueen kasvettua ostamaan lisää dataa, niin seuraavien parin päivän aikana netti lakkasi pari kertaa toimimasta. Tietysti juuri silloin, kun olisi pitänyt selvitellä majapaikan kohtaloa San Franissa..
San Franin majoitus oli varattu aina oivan Airbnb:n kautta, mutta tällä kertaa kohdalle osui kissan kuselta haiseva ja luvattua huonommin varusteltu loukko. Onneksi löysimme ensimmäisen yön jälkeen tilalle hotellin ja sain Airbnb:n kanssa sovittua hyvityksistä. On kyllä pakko sanoa, että Airbnb:llä oli asiakaspalvelu hallussa ja homma sujui heidän kanssaan ongelmitta.
Kuten huomaatte, murheet olivat reissun ilojen rinnalla melko mitättömiä. Nautimmekin molemmat matkasta täysillä ja varmasti kumpikin lähtisi uudestaan matkaan, jos mahdoĺlisuus tulisi kohdalle. Kyseessä on hieno maa, josta löytyy hienoja reittejä roadtripeille.
Laitan loppuun vielä infoa reissun kuluista, reitistä ja aikataulusta. Ehkäpä tästä on apua muille matkaajille. Toivon, että blogi viihdytti muutenkin. Ehkäpä jatkamme tätä jostain toisesta maailmankolkasta uudella reitillä. ;)
Lennot: 555 euroa / Henkilö
Majoitukset: keskimäärin yhteensä alle 40 euroa yö, poislukien Vegas (Luxor), New York (Airbnb) ja San Francisco (Airbnb+hätätilahotelli)
Autovuokrat: NYC - Las Vegas / 1205 euroa ja Las Vegas - San Francisco 129 euroa (+ pieniä palautuksen yhteydessä laskutettavia kuluja yhteensä molemmista noin 100 eurolla)
Bensat: 451,57 euroa (Bensan hinta muuten vaihteli 2,99 taalasta yli kuuteen taalaan gallonalta (3,8l) paikasta riippuen)
Käyttörahat: Maun mukaan, pääsääntöisesti kaikki menee mitä otat mukaan :)
Toteutunut reitti :
New York - Niagara Falls - Chicago - St. Louis - Nashville - Memphis - Little Rock - Oklahoma City - Amarillo - Santa Fe - Flagstaff/ Grand Canyon - Las Vegas - Los Angeles - San Francisco
Maileja: 5247
Kilometrejä: 8444
Osavaltioita: 15
Oliko kaiken vaivan ja rahan arvoista?
Oli.
-V
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti